Kulutusnormit

Nykyiset kulutustottumuksemme ovat peräisin ajoilta, jolloin ihmiset luulivat, että luonnonvarat ovat rajattomat, eikä toimillamme ollut vaikutusta ympäristöön. Koska näin ei ole, tapojemme muuttaminen ympäristöystävällisemmiksi on yksinkertaisesti itsestäänselvyys ja väistämätöntä.

Pariisin ilmastosopimuksessa sovittiin, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on ratkaisevan tärkeää. Tähän asti tehdyt toimet eivät riitä pysäyttämään lämpenemistä 2°C:een. Seuraavien 100 vuoden aikana elämä maapallolla muuttuu parempaan tai huonompaan suuntaan; joko ilmastokriisin tai elämäntapamuutosten vuoksi ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. (1)

Suomessa keskimääräiset kulutusmenoista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden olivat 8,36 tonnia CO2e vuonna 2017 (2). Saksassa vastaava määrä henkeä kohti on 11,61 tonnia CO2e vuonna 2017 (3).

• 30% liikkuvuutta
• 29% asuntoja
• 22 % tavaroiden ja palveluiden kulutus
• 19% ruokaa

• 39 % tavaroiden ja palveluiden kulutus
• 18,8% liikkuvuus
• 15% ruokaa
• 14,1% lämmitys
• 6,5 % energiankulutus
• 6,3 % julkisista päästöistä

• Jätteiden vähentäminen ja lajittelu
• Kertakäyttötuotteiden kulutuksen vähentäminen
• Ostamassa paikallisesti tuotettua ruokaa (5)

Harvempi vastaaja oli halukas ryhtymään toimiin ja tekemään vähähiilisen kulutuksen valintoja energian ja liikkuvuuden aloilla, jotka ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen lähteitä. Tärkeää on kuitenkin löytää motivaattoreita päästöjen vähentämiseen näiltä alueilta, jotka vaativat enemmän muutoksia nykyisiin elämäntapoihin. (5)

Kaikki lähteet, joita tutkimme ja luimme tätä Speak of The Frog -artikkelia varten, olivat yhtä mieltä siitä, että yksi tehokkaimmista tavoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä on yleensä kuluttaa vähemmän. Meidän tulee harkita huolellisesti ostojamme ja miettiä luovia tapoja pidentää tuotteidemme käyttöikää ja välttää ylimääräistä jätettä. Aina ei tarvitse ostaa uusia, kun voimme helposti korjata vanhan, tai välttää uuden tavaran ostamista kokonaan, kun voi lainata, vuokrata tai ostaa käytettynä.

On turhaa ajatella, että elämämme länsimaissa säilyisi ennallaan globaalin lämpenemisen jälkeen, vaikka vaikutukset olisivat katastrofaalisempia kolmannessa maailmassa. Voimme kuitenkin kaikki vaikuttaa myönteisesti normalisoimalla uuden, kestävämmän tavan elää. (1)

Nykyisen elämäntavan ja kulutusnormien muuttamisen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että meidän on luovuttava kaikesta ja elintasostamme. "Hyvän elämän" käsite on aina muuttunut ja muuttuu edelleen. Se, mikä oli välttämätöntä elämiseen menneisyydessä, ei ole aina välttämätöntä tänään. Se, mitä pidämme nyt välttämättömänä, ei välttämättä ole tulevaisuudessa.

Loppujen lopuksi uskomme, että voimme kaikki olla yhtä mieltä siitä, että nautimme puhtaasta hengitettävästä ilmasta, uusista vihreimmistä työpaikoista ja siitä, että meillä on enemmän aikaa elämän tärkeimpiin asioihin ilman, että meidän tarvitsee ajatella lisää kuluttamista.

Rakkaus,
Ama & Essi

Toimittaja Alex Burchell

Kuvat Julius Töyrylä

Lähteet:

1. Rinna Saramäki: 250 ilmastotekoa jolla pelastat maailman. Otava. 2019
2. World Data Atlas - Suomi - Ympäristö: Suomen hiilidioksidipäästöt asukasta kohden https://knoema.com/atlas/Finland/CO2-emissions-per-capita
3. Umwelt Bundesamt 2019: Konsum und Umwelt: Zentrale Handlungsfelder https://www.umweltbundesamt.de/themen/wirtschaft-konsum/konsum-umwelt-zentrale-handlungsfelder#textpart-1
4. Syke 2019: Suomen kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki kasvussa, julkisten hankintojen hiilijalanjälki laskettu ensimmäisen kerran. https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Suomen_kotitalouksien_kulutuksen_hiilija(49873 )
5. Suomen ympäristökeskus Sitra 2017: Kulutusvalinnat suomalaisten henkilökohtaisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi https://media.sitra.fi/2017/10/23144245/Consumption_choices_to_decrease_personal_carbon_footprints_of_Finns.pdf