Kaikki puhe ilmastohätätilanteesta, globaalista lämmityksestä ja hiilidioksidipäästöistä voi helposti tuntua ylivoimaiselta. Se liittyy useimpiin ajankohtaisiin aiheisiin, ja silti on vaikea sanoa, mitkä toiminnot ovat todella hyödyllisiä ja mitkä eivät ole ollenkaan tärkeitä.
Yritimme saada siitä jotain järkeä ja huomasimme, että kaiken tiedon seulomisen jälkeen vastaukset ovat melko suoraviivaisia. Voimme toteuttaa toimia, joilla on suuri merkitys henkilökohtaisella tasolla, ja on toimia, joilla ei ole väliä päästöjen vähentämisessä.
Neljä suurta aluetta, joilla voimme yksilöinä vaikuttaa myönteisesti ja mielekkäästi, ovat:
- Asuminen
- Liikkuvuus
- Tavaroiden ja palveluiden kulutus
- Ruokaa
Seuraaviin osioihin olemme koonneet selkeitä toimia, joita jokainen voi tehdä henkilökohtaisella tasolla vähentääkseen hiilijalanjälkeään.
Asuminen
Erittäin tehokas ja pieni tapa pienentää jalanjälkeä on sammuttaa termostaatti talvella. Säästä 5 % energiaa jokaista 1 astetta kohden. (1)
Ihminen käyttää keskimäärin 100-120 litraa vettä päivässä. Suurin osa energiasta menee veden lämmittämiseen. Tarkista vesihanat ja ole tietoinen tottumuksistasi käyttäessäsi kuumaa vettä. (2)
Jos omistat talon tai asunnon, voit mennä vielä pidemmälle ja olla aktiivisesti etsimässä tapoja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. (1,2)
Kehotus toimintaan:
- Kuinka paljon tilaa tarvitset?
- Voitko laskea huoneen lämpötilaa?
- Millainen on lämpimän veden kulutus?
- Pesukone
- Astianpesukone
- Suihku tai kylpy
- Löydätkö tapoja vaikuttaa talon tai rakennuksen energiatehokkuuteen?
Liikkuvuus
Me länsimaissa olemme tottuneet liikkumaan paljon autolla ja lentokoneella. Henkilöautot aiheuttavat 74 prosenttia kaikista matkustamisen päästöistä (1). Lentokoneella matkustaminen kasvattaa eniten ihmisen hiilijalanjälkeä ja voi helposti aiheuttaa enemmän päästöjä kuin kaikki muut alueet yhteensä (2).
90 % tavaroista kulkee rahtilaivoilla, mikä on tehokkain tapa rahtilogistiikan hiilijalanjäljen kannalta. Se on itse asiassa tavaraliikenteen "viimeinen mailia", joka tuottaa prosentuaalisesti eniten päästöjä. (2) Sillä on merkitystä, käveletkö vai ajatko autoa; jos sinun täytyy mennä autolla, yritä ostaa ruokaa kerran koko viikoksi.
Sijoitus (2):
- Kävele tai pyöräile
- Juna & raitiovaunu
- Bussi
- Sähköauto
- Polttomoottorilla toimiva auto
- Rahtilaiva
- Lentokone
- Risteilijä
Toimintakehotus (1,2):
- Kävele tai pyöräile lyhyitä matkoja
- Käytä julkista liikennettä
- Käytä yhteistä autoa tai vähäpäästöistä ajoneuvoa
- Harkitse sähköautoa tai biopolttoainetta
- Nauti lähialueen aktiviteeteista ja lomakohteista
- Korvaa lentosi
- Gold Standard -sertifioitu
- VCS-standardi sertifioitu
Kulutus & tavarat
60-70 % kasvihuonekaasupäästöistä tulee kulutuksesta. Paras ennaltaehkäisy on olla epäluuloinen kaikkea uutta ostamista kohtaan. (2)
Toimintakehotukset (1):
- Osta vähemmän, mutta laadukkaampaa
- Korjaa, korjaa ja pidennä tuotteen käyttöikää
- Lepää ja jaa tavaroita
- Katso ja pyydä tarroja ja/tai kalvoja
Hyödyllinen tarkistuslista seuraavaa ostopäätöstä varten:
- Tarvitsenko todella tätä?
- Kuinka kauan tarvitsen tuotetta?
- Voinko vuokrata tai lainata esineen?
- Voinko ostaa käytettynä?
- Jos ostan uuden, kuinka kauan tuote kestää käytössä?
- Onko kestävämpiä vaihtoehtoja?
- Onko olemassa kestävästi tehtyjä vaihtoehtoja?
- Kun en enää tarvitse tuotetta, kuinka voin kierrättää sen?
Ruokaa
Suomessa ruoan hiilijalanjälki on 1,8 tonnia CO2e asukasta kohden. Vegaaniruokavalion valitsevat ihmiset vähentävät ruoan päästöt 0,7 tonniin CO2e. (1)
The hiili Ruoan jalanjälki koostuu tuotannosta, jalostuksesta, kuljetuksesta, pakkaamisesta, myynnistä, kotiinkuljetuksesta, ruoanlaitosta ja jätteistä. Pakkaus lisää yllättävän vähän kokonaispäästöjä. Itse asiassa oikea pakkaus merkitsee vähemmän jätettä, koska ruoka säilyy pidempään pilaantumatta. (2)
Ruokahävikin vähentäminen on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää päästöjä. Jokainen ihminen tuhlaa vuosittain keskimäärin 20-25 kg syötävää ruokaa. (2)
Keskiverto suomalainen söi 1960- ja 1970-luvuilla juustoa 10 kiloa vuodessa ja lihaa 60-70 kiloa vuodessa. Nykyään ihminen syö keskimäärin 20 kiloa juustoa ja yli 80 kiloa lihaa vuodessa. (2)
Toimintakehotukset (1):
- Osta vain mitä käytät ja syöt
- Valitse vanhentuneet tuotteet (muuten niistä tulee todennäköisesti jätettä)
- Suosi kasvipohjaisia proteiineja, vihanneksia ja kestävästi tuotettua kalaa
- Vähennä liha- ja maitotuotteita
- Vältä ilmateitse kuljetettavia elintarvikkeita
- Vältä lämmitetyissä kasvihuoneissa kasvatettuja ruokia
Jos haluat puolittaa päästösi eli 0,9 tonnia CO2e, seuraava tarkistuslista on sinua varten.
Ruoan hiilijalanjäljen puolittaminen (1):
- Leikkaa märehtijän liha (naudanliha, lammas, hirvenliha)
- Leikkaa kasvihuonekaasuja runsaasti aiheuttavia vihanneksia
- Puolet keskimääräisestä maidon, siipikarjan ja kalan kulutuksesta
- Korvaa punainen liha ja kova juusto siipikarjalla, kalalla, sianlihalla, pehmeällä juustolla ja kasvisproteiinilähteillä, kuten soijalla, papuilla ja linsseillä
- Suosi sesongin vihanneksia ja hedelmiä (ei lentokuljetuksia)
- HUOMAA: Pitkä kuljetusmatka ei välttämättä tarkoita lentokuljetusta
- Pyydä hiilimerkintöjä elintarvikkeisiin
Toivomme, että yllä olevien vinkkien avulla sait tässä artikkelissa uutta tietoa ja erityisesti selvyyttä. Lopulta meidän kaikkien on tehtävä jotain, ja se on luultavasti vaikeinta hyväksyä. Tietysti olisi helpompi jatkaa elämäämme kuten jo nyt.
Olemme erittäin varmoja, että näemme muutoksen suurena mahdollisuutena tasapainoisempaan elämään yleensä. Kuten liiketoiminnassa, uskomme askeleen toisensa jälkeen myös globaalin lämpenemisen estämisessä. Mikä on sinulle mukavin tapa aloittaa tänään? Ei ole sellaista aikaa kuin nyt!
Rakkaus,
Ama & Essi
Toimittaja Alex Burchell
Kuvat Julius Töyrylä
- Suomen ympäristökeskus Sitra 2017: Kulutusvalinnat suomalaisten henkilökohtaisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi https://media.sitra.fi/2017/10/23144245/Consumption_choices_to_decrease_personal_carbon_footprints_of_Finns.pdf
- Rinna Saramäki: 250 ilmastotekoa jolla pelastat maailman. Otava. 2019
